En voi älytä, miks miulle on kissakuume iskeny! On ollu viime aikoina nii paljon stressiä ja masennusta Tipsun kuoleman takia. Oon yrittäny sopeutua tähän elämään nyt ilman rakasta koiraani. Jostain kumman syystä oon nyt saanu päähäni, ett pitäis hommata kissa! No siinähän ei oo mitään järkee (niinku ei missään muussakaan). Suunniteltiin jo tossa viime yönä ett hankittaisiin kissa ens kesänä ku on kesäloma. Silloin pystyy parhaiten totuttamaan kissa opiskelijaympäristöön, ku silloin ei olla koko aikaa menossa. Jos hommataan kesken lukukauden, siitä ei tulis niinkun yhtään mitään! Koska kumpikin ollaan menossa: Mie toisella paikkakunnalla, ja rakas.....missä lie...mutt en oikeen luota siihen että rakas pystyis mitään kissaa kouluttaa itekseen, ku tuskin hänellä on ennen ollu kissoja.

Äiti ei ole kissan hankintaa vastaan, kunhan se ei tänne äidin kotiin tule! Koska meidän Kiti-koira on allerginen KISSOILLE. Täs tänään äiti alko miettii sitä, että ei voi ehkä siltikään hankkia kissaa. Hänen mielestään rakkaan pitäs varmistaa ekana se, että onko hän allerginen kissoille. Ehkä ihan fiksu juttu, ku ei oo kiva sit luopuu kissasta ku onkin allergisia. Mie en luultavasti oo allerginen ku oon koko ikäni ollut kissojen kanssa tekemsissä!

Mutta, nyt täytyy lopetella, kun innostuin tekee kissa-aiheista portfoliota, mikä liittyy koulutehtävään.